|
Tervetuloa kotisivuille Säätiön perustaja Rakennusneuvos Tauno Tönning PERUSTIETOA TAUNO TÖNNINGIN SÄÄTIÖSTÄ Säätiön perustaja, rakennusneuvos Tauno Tönning aloitti omalla nimellään rakennusliikkeen v. 1957 ja rakensi erityisesti kouluja Pohjois-Suomeen. Myöhemmin liike urakoi mm. Oulun yliopistollisen sairaalan ja Sairaanhoito-oppilaitoksen rakennuksia ja harjoitti mittavaa asuntotuotantoa Pohjois-Suomessa. Omistusten uudelleenjärjestelyjen jälkeen toiminta jatkui 1970-luvun alusta lähtien Oulun Rakennus Oy:n puitteissa. Yhtiö osallistui huomattavalla panoksella mm. Kostamuksen kaivoskombinaatin rakentamiseen. Seuraavan vuosikymmenen vaihteessa Tauno Tönning yhtiökumppaneineen myi osakkeensa yhtiöstä ja luopui rakentamisesta. Rakennusneuvoksen arvo Tauno Tönningille myönnettiin v. 1976. Hän kuoli 69-vuotiaana v.1985. Rakennusneuvos Tauno Tönning perusti nimeään kantavan säätiön 1972. Säätiön ensimmäiseen hallitukseen kutsuttiin hänen puolisonsa Tuovi Tönning, maaherra Niilo Ryhtä, yliopistonrehtori Markku Mannerkoski ja varatuomari Paavo Saari. Viimeksi mainittu toimi myös alkuvuodet säätiön asiamiehenä. Säätiön varat karttuivat alkuaikana perustajan ja hänen puolisonsa tekemien lahjoitusten lisäksi rakentamisen vuosituloksista, ja lahjoituksia antoivat myös yhtiökumppanit. Tase nousi lähes 2 milj. euron tasolle yritysmyynnin yhteydessä 70-luvun lopussa. Sen jälkeen säätiön omaisuuden arvo on karttunut jaetuista apurahoista huolimatta realisointien ja tuottojen avulla niin, että sen taseen kirjanpitoarvo on nykyisin 35 toimintavuoden jälkeen lähes 8 milj. euroa. Tauno Tönningin säätiön tarkoituksena on myötää apurahaa teknillisen, taloudellisen ja ympäristöalaan liittyvän tutkimustoiminnan tukemiseksi. Apurahojen tarkoituksena on edistää Oulun yliopiston piirissä suoritettavan tutkimustoiminnan vaikuttavuutta Pohjois-Suomen taloudelliseen kehitykseen. Apurahojen jaossa tuetaan erityisesti väitöskirjatutkimusten tekijöitä. Apurahoja myönnetään myös ulkomailla suoritettavaan, säätiön tuen piirissä tapahtuvaan jatko-opiskeluun tai tutkimustyöhön. Tauno Tönningin Säätiöstä on muodostunut erityisesti Oulun yliopiston teknillisessä, luonnontieteellisessä ja taloustieteiden tiedekunnassa harjoitetun tutkimustoiminnan voimakas tukija. Se on myöntänyt yli 36-vuotisen toimintansa aikana apurahoja 1235 hakemuksen perusteella yhteensä 3,775 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 säätiö on myöntänyt 68 hakijalle yhteensä 296 240 euroa. Säätiön apurahakuulutus julkaistaan vuosittain tammikuun viimeisen sunnuntain Kaleva-sanomalehdessä, Oulun yliopiston Tietopisto-tiedotuslehdessä ja internetissä säätiön kotisivuilla. Muun muassa hakuajoista tiedot on julkaistu myös monissa valtakunnallisissa apurahaluetteloissa. Apurahojen hakuaika on vuosittain helmikuu. Apurahojen jakotilaisuus järjestetään perinteiseen tapaan säätiön perustajan syntymäpäivänä huhtikuun 29. päivänä. Säätiö on jakanut rahallisia tunnustuspalkintoja erityisistä ansioista säätiön tarkoitusperien hyväksi tehdyssä työssä. Niitä ovat saaneet professorit Uolevi Konttinen, Erkki Koiso-Kanttila, Matti Otala, pääjohtaja, professori Markku Mannerkoski ja insinööri Timo Patja. Säätiön omistuksessa on vuodesta 1982 lähtien ollut arvokas antiikkiviulu, Alessandro Gaglianon vuonna 1704 rakentama soitin. Se lainataan nykyisin kahdeksi vuodeksi kerrallaan nuorelle lahjakkaalle, lahjansa jo osoittaneelle pohjoissuomalaiselle viulistille. Viulun nykyinen haltija on vuodesta 2007 lähtien viulisti Elina Viitasaari. Tauno Tönningin Säätiö on kirjoituttanut ja kustantanut 30. juhlavuotenaan omistamastaan vanhasta kestikievarikartanosta tilahistorian ”Iso Pyykkö, Utajärven Niskankylän Hyryn eli Pyykön tilan n:o 10 historia”. Teoksessa on 284 sivua ja sen kirjoittaja on Esko Vesala. Säätiön hallituksessa toimivat puheenjohtajana rouva Tuovi Tönning, varapuheenjohtajana varatuomari Paavo Saari, jäseninä yliopistonrehtori Lauri Lajunen, professori Vilho Lantto ja johtaja, metsänhoitaja Niilo Piisilä. Säätiön asiamiehenä toimii professori Harri Haapasalo. |
|||||||
| ||||||||